keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Zombilauma örisee IV: KiVa Koulu Of The Dead


Tämänpäiväinen teksti käsittelee KiVaa Koulua ja sen ongelmia. Koulukiusaamiseen puuttumisen ongelmia - miksei tämä ihmeeksikin kutsuttu ohjelma onnistu lopettamaan kiusaamista. KiVa Koulu ei mielestäni ole täysin toivoton - sen kehittäjät ovat hoksanneet useita asioita kiusaamisesta. Olen kirjoittanut aiemmin, että KiVa Koulun idea, jossa koetetaan vaikuttaa koko luokkaan niin, etteivät kannustajat enää tukisi kiusaajaa, on sinänsä ihan hyvä, mutta sen kohde on väärä. Tuon toimintamallin idea ja tarkoitus on, että siten kiusaaja menettää "yleisönsä", ja tukijoukkonsa. Mutta kun ei se toimi. Ei yksittäinen oppilas uskalla vastustaa kiusaajaa, jolla on luokassa valtava - uskomaton - sosiaalinen valta. Toimenpiteet pitää kohdistaa suoraan kiusaajaan.

Tänään en kuitenkaan suuremmin käsittele tuota asiaa, vaan puhun KiVa Koulun muista ongelmista. Tämä on ehkä niistä tärkein - kiusaamisen roolit. KiVa Koulu määrittelee kiusaamisen roolit seuraavasti:

* Kiusaaja
* Kiusattu
* Kiusaajan apurit
* Kiusaajan kannustajat
* Kiusatun puolustajat
* Hiljaiset hyväksyjät

Nämä määritelmät ovat ikävä kyllä varsin suppeat. Puhutaanpa hetki kiusaamisen stereotypioista - niitä nimittäin riittää!

Millainen on tyypillinen kiusattu? Eräs KiVa Koulun pahimmista ongelmista on se, että kiusattu on täysin passiivisessa roolissa. Kiusattu ei saa tehdä oikein mitään. Pitää kertoa opettajille, tai KiVa Tiimille. Niin, ja kiusaamistilanteessa voi sanoa painokkaasti EI (näin KiVa Koulu neuvoo). Kiusattu ei saa puolustautua. Jos opettajat tai KiVa Tiimi ei pysty lopettamaan kiusaamista, ei kiusattu voi tehdä muuta kuin vain kertoa uudestaan. 

Entä jos kiusattu ei sitten suostukaan tällaiseen? Entä jos kiusattu puolustautuu vaikka vetäisemällä kiusaajaansa turpaan? Silloin hän ei ole kiusattu. Kiusatunhan pitää olla täysin puolustuskyvytön, itkeä yksinään nurkassa. Tämän tyypin täytyykin siis olla oikeasti kiusaaja!

Kiusaamisen selvittelyä hankaloittaa paljon se, että kiusattu on usein täysin yksin, kun taas kiusaajia on yleensä monta ja heillä on paljon tukijoita (se zombilauma). Näin ollen kiusaajien on myös kiusaamisen selvittelyssä helppo vaikuttaa uskottavilta - ja kääntää tilanne kiusatun syyksi. "Siis ei me sitä kiusattu, mutta hei, se löi mua, se on oikeasti se kiusaaja tässä!"

Muistan omaltakin kohdaltani sekä muista oman kouluni tapauksista useita tilanteita, jossa kiusaajat saivat käännettyä koko tilanteen niin, että kiusattu olikin se syypää. Veikkaan, että tässä on usein taustalla myös juuri nuo stereotypiat kiusatuista: "ei tuo voi olla kiusattu, kun se on tommonen. sillä on ihan oma tyylinsä, se on rohkean olonen ja sehän sanoo takaisinkin, sehän löi sitä yhtä tyyppiä jonka se väitti kiusanneen muka sitä! Sehän on kiusaaja itse!" Kiusattu ei välttämättä ole syrjäänvetäytyvä, hiljainen ja itkeskelevä. Kiusattu voi olla hyvinkin rohkean oloinen, jopa sanavalmis ja tosiaankin panna kiusaajilleen vastaan. Tämä johtuu juuri siitä että hän on päättänyt olla lannistumatta ja päättänyt puolustautua. KiVa Tiimille ja koulun aikuisille tämä ei vaan valkene. Onko tuo nyt matelija, lintu vai kala? Ei kiusattu voi olla tuollainen.

Entäpä millainen on tyypillinen kiusaaja? Vaikka KiVa Koulussa on onneksi (ainakin ulkoisesti) päästy tästä stereotypiasta eroon, niin edelleen vaikuttaa käsitys, että kiusaaja olisi jonkin sortin sosiaalisesti lahjaton räyhääjä, jolla on ongelmia kotona, raivonhallinta ei oikein pelitä jne. Kovin paljon pahemmin ei voisi mennä metsään. Kiusaaja on luokan sosiaalisen hierarkian huipulla. Hän saattaa olla - ja useimmiten onkin - myös opettajien silmissä miellyttävä, hän voi olla hyvinkin lahjakas koulussa, hän voi vaikuttaa kaikin puolin kunnon tyypiltä. Silti monet kuvittelevat edelleen koulukiusaajan olevan poikkeuksetta johonkin nahkatakkiin ja hakaristipaitaan pukeutunut huumeita käyttävä nuorisorikollinen, jolla on vaikeaa kotona. Ja juuri tällaisen stereotypian takia oikeiden kiusaajien onkin helppo kääntää tilanne kiusatun syyksi - he vaikuttavat opettajan silmissä täysin kunnollisilta ja luotettavilta oppilailta.

9 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ironisinta on se, että kuten tuossa taisin kirjoittaakin, omassa koulussani noista KiVoista kouluista ja tukioppilastoimista sun muista ovat olleet innostuneina monet kiusaajat. Tuo kiusaaja-stereotypia on onneksi mielestäni muuttumassa oikeampaan suuntaan, kiusattu-stereotypia sen sijaan oikein ei...

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  2. Hei Puolustaja, tuli mieleen että tein pari vuotta sitten kouluni mediadiplomin kiusaamisesta. ->http://moro.aamulehti.fi/2012/02/17/kiusaamisen-jaljet-nakyvat-lapi-elaman/

    Jos haluat voin lähettää sinulle sähköpostilla paremmat kuvat + jos löydän niin tuossa mainitun portfolion kannenkin kuvan. Pitäisi löytyä nimittäin jostain kansioistani. Ja lisäksi pidemmän selostuksen kun tuossa (siinä taisi olla vielä lähteitäkin, joskaan en nykyään olisi välttämättä niin tyytyväinen tekstin laatun).

    Mielipiteiden kuuleminen on ihan jees vieläkin, ei haittaa vaikka et pitäisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähetä vain, aika asialliselta nuo kyllä näyttävät tuossa jutussa! ja sähköpostini on:
      ressuthebaron@gmail.com

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Lähetetty, toivottavasti tuli perille.

      Melissa, luen blogiasi ja tunnen suurta tuskaa. Toivottavasti jaksat taistella, olet sen arvoinen. Asiat ei mene nopeasti ohi ja matka on kivikkoinen, mutta yritä jatkaa silti.

      Muistin taas kuinka julma koulumaailma on. Ja kuinka väärin on kuinka niin nuoret joutuvat kärsimään herkimmässä iässään...

      Poista
    4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  3. Kun lukee nykyisin kiusattujen blogia muistaa entistä ystävää, josta kirjoitin myös siinä mediadiplomin tekstissä. Miettii että mitä jos olisi tullut kysyneeksi, sanoneeksi sen kuinka paljon rakasti ihmistä ja yrittänyt auttaa, olisiko asiat paremmin.

    Nykyään en ole yhteydessä ikävien tapausten johdosta. Kostonhimoinen masennukseni on muuttunut jo toiveeksi että henkilöllä menisi paremmin. Ja että minun ei tarvitsisi enää nähdä tai ainakaan puhua hänelle.

    VastaaPoista

Kommentteja voi jättää anonyymisti ja rekisteröitymättä. En tarkasta kommentteja etukäteen, mutta poistan asiattomat kommentit. Eri mieltä oleminen ei kuitenkaan ole asiatonta.