lauantai 3. joulukuuta 2011

On aikuisten vastuulla, ettei lapsi JOUDU puolustautumaan väkivaltaisesti.

Suuret kiitokset Nynny Nyhverölle tästä hienosta tekstistä, joka sai minutkin ajattelemaan tätä asiaa. Ja anteeksi, että olen pari viime kuukautta ollut näin laiska kirjoittamisen suhteen - minulla on ollut kaikenlaista tekemistä, harrastuksia yms. Kuitenkin, tuosta otsikosta ja tästä aiheesta. Monissa kouluissa on varmaankin kielletty väkivaltainen puolustautuminen, vaikka se (ainakin tietyissä tilanteissa) on lain näkökulmastakin sallittua. Mutta entäpä jos kiusatulla ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa? Niinkin ikäviä tilanteita kyllä on. Entä jos kertominen ei auta?
   Huomatkaa eräs asia - EN KANNATA MISSÄÄN NIMESSÄ VÄKIVALTAA. Väkivalta ei ole hienoa koskaan, mutta on olemassa (onneksi) harvoja tilanteita, joista ei ole juuri muuta ulospääsyä. Hyvin paha kiusaaminen, johon kukaan ei kertomisesta huolimatta puutu, on tällainen tapaus. Sellaisiakin tapauksia on, että vaikka kiusattu/joku muu useaan kertaan kertoo kiusaamisesta opettajalle yms., ei siihen puututa. Niin ei saisi olla, mutta aivan varmasti sellaisia tapauksia on. On aikuisten vastuulla, etteivät lapset joudu tilanteeseen, jossa on pakko käyttää väkivaltaa.

Koulu on aika väkivaltainen paikka. Mietipä vaikka, jos olet koulussa viime aikoina ollut - montako kertaa olet nähnyt portaissa tönimistä vai tuuppimista? Väkivalta ei aina tarkoita sitä että hakataan toista henkihieveriin niin että veri lentää. Esim. juuri tuo klassinen portaissa töniminen. Miettikääpä monestiko sellaista tapahtuu ''julmassa aikuisten maailmassa''. Tai hetkinen. . .mietitäänpä nyt juuri tuota portaissa tönimistä ja tuuppimista, joskus ehkä potkimistakin. Pystyn hyvin näkemään mielessäni tällaisen kohtauksen - välitunti loppuu. Oppilaat vyöryvät (se taitaa olla ihan oikeasti paras sanavalinta tähän tapaukseen) sisälle ulko-ovista. Onko tilanne kovinkaan rauhallinen? No ei siellä ainakaan rauhassa jonossa kävellä. No niin, huomaa taas mitä se pitkä kirjoittamiskatko kestää. Kirjoitan vsiitä kuinka oppilaat tulevat sisälle välitunnilta?Jee.

Mietitäänpä sitten tällaista tapausta, joka ei kyllä liity mitenkään edelliseen, mutta kuitenkin. Kiusattu/joku muu kertoo kiusaamisesta opettajalle/jollekin vastaavalle. Kiusaamiseen yritetään tosissaan puuttua, mutta tulosta ei synny - kiusaaminen vain jatkuu. Kiusattu kertoo ettei puuttuminen ole auttanut. Kiusaamiseen yritetään uudestaan puuttua. Se ei auta taaskaan. Mitä sitten?

2 kommenttia:

  1. Hiekkalaatikkojuttu on ainakin omasta mielestäni merkittävä linjanveto aikuisten vastuusta. Vaikka esimerkissä kerrotaan lasten vanhemmista, koskee sama vastuu opettajia ja muita aikuisia joille lasten kasvatus on ulkoistettu.

    Tietoisuutta kiusaamisesta pitäisi levittää mahdollisimman laajalle. Oletko mainostanut blogia keskustelupalstoilla tai muissa blogeissa ? Se kannattaisi ihan senkin takia, kun joku sattuu etsimään tietoa kiusaamisesta foorumeilta mutta löytää niistä vain huonoja ohjeita. Mä olen yrittänyt mutta oma jaksaminen ei riitä laajempaan mainostamiseen.

    VastaaPoista
  2. Tuota en ole ikinä ajatellutkaan, vaikka onkin hyvä idea. Siis tuota blogin mainostamista. Suomi24 olisi varmaan ihan hyvä? Ja se on enemmän kuin totta, että nettifoorumeille on lähes pelkästään huonoja ohjeita. Tai sitten sellaisia, jotka eivät ole ohjeita ollenkaan, vaan pelkkää sananhelinää (tiedät varmaan mitä tarkoitan, jos olet aiheeseen tutustunut).

    VastaaPoista

Kommentteja voi jättää anonyymisti ja rekisteröitymättä. En tarkasta kommentteja etukäteen, mutta poistan asiattomat kommentit. Eri mieltä oleminen ei kuitenkaan ole asiatonta.